Olohuoneemme ikkunasta avautuvaa näkymä on monipuolinen: peltoa, metsää ja asutusta. Asuintalojen kattojen takaa loistavat Prisman valot. Pellon reunalla kulkee juna, joka pysähtyy lastaamaan puutavaraa Nummelan asemalle. Kunnantalon katto siintää kaukaisen metsäkaistaleen takaa. Sitä kehystävät harjun metsäiset rinteet, joiden lomasta näen lentokoneiden nousevan ja laskeutuvan. Näkymässä yhdistyy paljon sellaista, josta Vihdissä pidän. Perheemme on nyt parin vuoden ajan asunut täällä ja kuvattu maisema selittää paljolti sen, minkä takia olemme viihtyneet niin hyvin: Vihti on monipuolinen kunta, jossa lapsiperheen on hyvä asua.
Miellyttävästä maisemasta huolimatta tiedän, että valoisien näkymien taakse kätkeytyy myös paljon huolta. Näkymiä synkentävät etenkin talouteen liittyvät seikat, sillä kotikunnassamme joudutaan miettimään tarkkaan sitä, kuinka turvata kuntalaistemme peruspalvelut niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Meidän perheemme ei ole ainoa, joka on viime vuosina mieltynyt Vihtiin, muuttanut tänne ja tarvitsee nyt erilaisia palveluita viihtyäkseen täällä jatkossakin.
Pienten lasten isänä olen etenkin huolissani päivähoitopalveluiden riittävyydestä. Tiedän, että päivähoitopalvelut haukkaavat merkittävän osan Vihdin kunnan vuosibudjetista, mutta tästä palvelusta ei ole mitään syytä tai mahdollisuutta tinkiä. Vanhempien on päästävä töihin ja voitava luottaa, että heidän lapsensa saavat työpäivän aikana hyvää ja laadukasta hoitoa. Siitä huolimatta on syytä muistaa, että yhden lapsen päivähoitokustannus on lähes 1000 euroa kuukaudelta ja hoitoa tarvitsevien lapsien määrä kasvaa kunnassamme jatkuvasti. Siksi myös päivähoidon, kuten kaikkien toimintojen kohdalla, on mietittävä, onko toimintaa mahdollista jollain lailla tehostaa.
Yksi keino tehostamiseen ja säästämiseen on lasten kotihoito Kelan kautta saatavalla yksityisen hoidon tuella. Tämä päivähoidon malli mahdollistaa lastenhoitajan palkkaamisen kotiin, ja ainakin omassa perheessäni kokemukset ovat olleet pääasiassa myönteisiä. Mikäli olisimme vieneet neljä lastamme päiväkotiin hoidettaviksi, olisivat hoidon kustannukset olleet kunnalle tuhansia euroja kuukaudessa. Palkkaamamme hoitaja sen sijaan maksoi kunnalle alle 800 euroa kuukaudessa.
Kuvailemassani mallissa kustannuksia syntyy kunnalle sen mukaan, kuinka paljon se haluaa maksaa yksityisen hoidon tuen päälle, eli tukea kotihoitoa kuntalisän avulla. Vihdissä tuen määrä on 220 euroa per (alle esikouluikäinen) lapsi. Työnantajavelvoitteet jäävät perheen vastuulle. Hyvinä asioina voidaan mainita myös, että lastenhoitajan tullessa hoitamaan lapsia kotiin, säästytään joka-aamuiselta härdelliltä, kun lapsia ei tarvitse herätellä, pukea ja kuljettaa päiväkotiin. Se on siis usein perheelle miellyttävämpi hoitovaihtoehto ja saattaisi myös madaltaa monen alle 3-vuotiaan lapsen vanhemman kynnystä palata takaisin työelämään.
Kuvailemassani mallissa kustannuksia syntyy kunnalle sen mukaan, kuinka paljon se haluaa maksaa yksityisen hoidon tuen päälle, eli tukea kotihoitoa kuntalisän avulla. Vihdissä tuen määrä on 220 euroa per (alle esikouluikäinen) lapsi. Työnantajavelvoitteet jäävät perheen vastuulle. Hyvinä asioina voidaan mainita myös, että lastenhoitajan tullessa hoitamaan lapsia kotiin, säästytään joka-aamuiselta härdelliltä, kun lapsia ei tarvitse herätellä, pukea ja kuljettaa päiväkotiin. Se on siis usein perheelle miellyttävämpi hoitovaihtoehto ja saattaisi myös madaltaa monen alle 3-vuotiaan lapsen vanhemman kynnystä palata takaisin työelämään.
Suurin haaste mallissa on se, että kun lastenhoito on järjestetty kotona, tuo hoitajan sairastuminen kohtuuttomia ongelmia perheen vanhempien työnteolle. Etenkin toistuvat ja pidemmät sairauslomat aiheuttavat todella hankalia tilanteita, joista leviävät tarinat ovat yksi suurimpia esteitä lasten kotihoidon yleistymiselle.
Kun lastenhoitaja ilmoittaa aamulla liukastuneensa ja taittaneensa jalkansa kertoen, että tulee olemaan arviolta seuraavat kaksi viikkoa sairauslomalla, ei tilanteessa alkuun tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Korvaavaa päivähoitoa ei näin lyhyellä varotusajalla ole saatavilla ja paniikki on usein melkoinen, kun yritetään miettiä tuleviksi päiviksi korvaavaa lastenhoitoapua, sillä useimmiten työnantajien mielipide on, että lastenhoitajan sairastuminen ei ole palkallisen poissaolon peruste.
Ilmeisistä hyödyistä ja kustannussäästöistä huolimatta minua jaksaa aina ihmetyttää, miksi mallia, jossa yksityisen hoidon tuella palkataan kotiin lastenhoitaja, ei käytetä nykyistä enempää ja miksi sitä ei tarjota perheille kovin aktiivisesti. Mikäli tulisin valituksi valtuustoon, selvittäsin, miten perheiden olisi mahdollista helpommin palkata yksityisen hoidon tuella hoitajia. Samalla voisi miettiä vaihtoehtoja siihen ongelmaan, joka yksityisen hoidon tuella palkattavan hoitajan sairauslomiin liittyy. Onhan perhepäivähoidossakin oleville lapsille tarjolla aina varahoitopaikka perhepäivähoitajan sairastumisten varalle. Samaa periaatetta voisi miettiä myös tähän päivähoitomalliin.
Ilkka Sivula
Hyvä kirjoitus. Samanlaista ajattelua kaivattaisiin täällä naapurikunnassakin :)
VastaaPoistaJL