Koti on hyvinvoinnin perusta ja kodeissa tehtävän työn arvostusta tulee kasvattaa. Ainoastaan arvostusta kasvattamalla voidaan varmistaa, että kodeissa jaksetaan tehdä laadukasta kasvatus- ja lastenhoitotyötä. Keskustan vaalikampanjan tunnuslauseen taustalla on ajatus, että hyvinvointipalveluita tuotaisiin mahdollisimman paljon sinne, missä ympäristö on paras mahdollinen: meidän omiin koteihin.
Keskusta on ottanut vaalikampanjansa tunnukseksi lauseen: "On kotiin tulon aika". Tämä teema on jakanut mielipiteitä internetin eri keskustelupalstoilla. Osa pitää lausetta liian "lällynä", osan mielestä tällä yritetään vain kalastaa perussuomalaisiin loikanneita ex-keskustalaisia takaisin, mutta joukosta löytyy myös mielipiteitä, joiden mukaan keskusta on kampanjan myötä palaamassa juurilleen, alkuperäisten arvojen äärelle - kotiin.
Kampanjan tunnuslause on moniulotteinen ja sen voi ymmärtää usealla tavalla, mutta keskeisenä viestinä lienee, että kodissa tapahtuvan työn arvostusta nostettaisiin yhteiskunnassamme uudelle tasolle. Tähän ajatukseen on helppo yhtyä, sillä itse koen kodin ja perheen olevan yhteiskunnan merkittävin instituutio, jossa luodaan ihmisten hyvinvoinnin perusta. Mikäli kodin mahdollisuudet ylläpitää hyvinvointia menetetään, ovat kaikki muut ponnistelut hyvinvoinnin ylläpitämiseksi turhia.
Kodin ja kasvatustyön arvostuksen väheneminen näkyy valitettavasti yhteiskunnassamme monella tapaa. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat lasten kotihoidon hyötyjä kyseenalaistavat puheenvuorot. Esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja, Juhana Vartiainen, ilmoitti keväällä pitävänsä lasten kotona tapahtuvaa hoitoa "ihanana velttoiluna", jota ei hänen mielestään pitäisi tukea verovaroin.
Lastenhoito ja kasvatustyö ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan haastavimpia tehtäviä yhteiskunnassamme. Se, että valtiollisen instituution ylijohtaja ei arvosta näitä tehtäviä, ei tee tästä työstä yhtään helpompaa. Voisin melkein olla varma, että mikäli Vartiainen kävisi parin viikon TET-jakson perheessä, jossa lapset hoidetaan kotona, saattaisi hänen arvostuksena lastenhoitoa kohtaan kasvaa. Ja toisaalta, jos kotonaan lapsia hoitava isä tai äiti viettäisi ylijohtajan kanssa työpäivän hänen konttorillaan, voisi työskentelyä seuraavan vanhemman mieleen nousta kysymys: Pitääkö tätä ihanaa velttoilua tukea verovaroin, sillä myös VATT:n palkkakulut, aivan kuten kotihoidon tukikin, kustannetaan verovaroista?
Perinteiset tavat, arvot ja perinteet ovat menettämässä arvostustaan yhteiskunnassamme. Talouselämän opit leviävät entistä laajemmalle ja asiat saadaan vertailukelpoisiksi ainoastaan liittämällä niihin hintalappu. Ongelma kuitenkin on, että perinteisten asioiden merkitystä on mahdoton osoittaa euromääräisenä, tai jos on, näkyvät tulokset niin pitkällä viiveellä, että kvartaalitaloudessa niitä ei malteta odottaa. Nykyaikana ainoastaan laskelmiin perustuva taloudellinen hyöty on hyväksyttävästi tavoiteltavaa hyötyä, johon uskalletaan panostaa.
Vaikka en pysty tarkasti todistamaan, että ihmisten kotioloihin panostaminen toisi rahallista hyötyä, olen valmis ponnistelemaan sen puolesta, että koteihin tuotavien palveluiden määrä ja laatu kasvaisi myös Vihdissä. Olen varma, että kodeissa on hyvinvoinnin perusta ja hyvinvointivaltion toimintaedellytysten turvaaminen täytyy aloittaa panostamalla siihen, että kodeissamme olisi kaikki hyvin.
Kodeissa tehtävän työn arvostus on nostettava oikealle tasolle ja tämän tulisi näkyä myös työstä maksetussa korvauksessa, sillä se ei ole ainoastaan toimeentulo- vaan myös arvostuskysymys. Tällaisia kotona tehtäviä töitä ovat ainakin lastenhoito ja omaishoitajien tekemät työt. Lisäksi koteihin voisi tuoda apua lanseeraamalla jälleen omasta lapsuudestani tutut kodinhoitajat perheiden tueksi.
On kotiin tulon aika! Käy katsomassa keskustan vaalivideo alla olevasta osoitteesta ja osallistu keskusteluun: Mitä palveluita toivoisit tuotavan lähemmäksi kotiasi? Olisiko vanhoille kunnon kodinhoitajille vielä tarvetta? Onko lastenhoito kotona ihanaa velttoilua?
http://www.youtube.com/watch?v=u8MLbuKwLfo
Hyvällä asialla Ilkka oot. Keskustalaiset nuoren polven poliitikot ymmärtää tehdä päätöksiä lasten näkökulmasta. Kuntapolitiikassa liian usein sivuutetaan ja unohdetaan päätösten vaikutusten arviointi lapsiin, jotka ovat osa yhteiskuntaamme.
VastaaPoistaKiitos, Kalle, kommentista.
VastaaPoistaMielestäni yhteiskunnassamme tehdään liian usein päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa säästöjä tai talouden kasvulukuja lyhyellä aikavälillä, mutta ei nähdä, tai haluta nähdä, päätösten vaikutusta kokonaisuuteen pitkässä juoksussa.